oon tässä pidemmän aikaa miettiny ystävyyttä.. Minkälainen on oikeesti ystävä?
Miettiny onko ystävyys sitä ettet kuule toisesta pitkää aikaa, mut kuitenki tietää aina sydämmessä että voi mennä puhumaa sille ja kertomaa ne hyvät ja huonot uutiset?
Mut entä jos on parasystävä ja ootte jakanu paljon lyhyessä ajassa, kunnes se kertoo että se muuttaa toiselle paikkakunnalle? Luvataa pysyä ystävinä ja nähä usein, mutta mitä sitten jos kaikki muuttuu.. Mitä jos "kasvetaa erillee" mutta kuitenki sitä ystävää kaipaaa..
Mut välillä sen ystävän ei tarvi ees muuttaa paikkakunnalta ku kaikki voi muuttua.. Tulee uudet kaverit, Opiskelu.. Sit kuitenki yrittää nähä mut aina se vaa epäonnistuu aina tulee jotain muuta.. Silloin kun olisi iloisia asioista, silloin sitä ystävää tarvitaa tai kun on paska olla tai ihan mitä muuta tahansa, Silloin huomaa kuinka niitä ystäviä kaipaa..
Kuitenki löytyy myös sellassii ystävii kenen kanssa on kokenu paljon hyvää ja pahaa, mutta silti on pysytty ystävinä.. Vaikka ei joka päivä puhuttaiskaa niin se ystävä säilyy!
Pitäs oppii arvostamaa sitä mitä on. Pitää niistä ystävistä kiinni.
Vaikka siitä ystävästä ei ehkä olis kuulunu mitää pitkää aikaa, jos se on muuttanu, jos sil on uudet kaverit, silti ite voi ainaki koittaa saada sen ystävän takas elämää. Laittaa sille viestiä tai soittaa, jutella faces tai mennä ihan vaa käymää. Kysyä mitä kuuluu, sanoa, että on ikävä.
Pitäkää niistä aidoista ja oikeista ystävistä kiinni! <3
Ja jos sulla on riita ystävän tai kaverin kanssa, tee sovinto tänää huomenna se voi olla jo liian myöhästä.
Tän postauksen jälkee mä laitan mun parhaalle ystävälle viestii ja sanon että mulla on ikävä ♥
Ystävyys on kuin timantti ja timantit on ikuisia :)<3

.jpg)
♥lla: Mira