Miten mä voin pitää kii, jos en usko unelmii?

Puhuttii Milkan ja Jennan kaa keskiviikkona unelmista.. Siit asti oon oikeesti miettiny unelmii..

puhuttii siitä mikä on meijän unelma.. Sit ku oli mun vuoro kertoo ni olin hetken hiljaa, mietin et mikä tosiaan on mun unelma.. Loppujenlopuks sain avattuu suuni ja sanoin että tällä hetkellä mun suurimpia unelmia on parantua.. Sit mietin pitkää sen jälkee et eiks mulla oo muita unelmia? Tottakai joo haluun ihanan perheen ja talon ja sellasta mikä on tosi monen unelma. mietin et eiks mulla oo mitää sellasta oikeesti mitä oon halunnu pitkää.. Halusin opiskelee lastenohjaajaks se oli suurimpia unelmia ja mä pääsin, siihenkö se jäi?

Mut mun unelmii oikeesti taitaa kuuluu se että oisin terve, että voisin elää ihan normaalia elämää. Sit mä haluisin nähä Jaren ja päästä kertomaa sille kuinka paljon sen jotkut biisit on auttanu mua jaksamaa ku mul on vaikeeta. 

Esim: Cheek-vastatuulta se kertosäe: 

ne sano mulle että sä et pysty tähän
ne sano mulle että sä et pysty tähän
mut mä päätin,
mut mä päätin,
mut mä päätin seisoo pää pystyssä
ne sano mulle että sä et pysty tähän
ne sano mulle että susta ei oo tähän
mut mä päätin,
mut mä päätin,
mut mä päätin seisoo pää pystyssä

Mä tiiän ton fiiliksen ku sanotaa että 

"etsä tohon pysty, ei susta oo siihen"

Oon aina ollu sellaai jaa no mä näytän viel teille et musta on tähän, mä pystyn tähän jos mä haluun..

yli 3-vuotta sitte mun polvi oli tosi pahassa kunnossa, ravasin jatkuvasti lääkärissä mut kukaa ei tehny sille mitää, mä en välittäny siitä mä kävelin joka päivä sillä polvella kouluu ja koulusta kotii ja matkaa on melkee 3km, muhun sattu mut mä kävelin silti. Kuulin just sitä että etsä voi kävellä, etsä saa kävellä.. mut näytin kaikille et kyl muuten kävelen!

ja muutenki on sopinu 3-vuotta niin mun elämää ainaki toi kertosäe. Oon aina seissy pää pystyssä taistellu vaikeita aikoja vastaaa. Olis vielä monta hyvää esimerkkii miten toi sopis mun elämää mut jospa se siitä :)

Sitte cheek-ukonilma

Mä oon ollu siinä tilanteessa että mun elämässä on ollu iso ukkosmyrky eikä oo oikee ollu ketää kelle puhua..  Mut silti mä en ikinä luovuttanu, koska tiesin että kyllä se aurinko paistaa välillä tännekki. Tää kohta tästä biisistä on jotenki on ollu sellai mikä on kans auttanu mua tietyis elämän tilanteis

Mä luotin, että kyl tää sade vielä lakkaa
Piti vaan jaksaa hetki, pisarat ei pysty tappaa mua
Mä selviin, en luovuta, en anna periks noin vaan
Ja mul on voimaa kantaa tää mun hartioilla

ja cheekin monet muut biisit esim. Timantit on ikuisia, niille joil on paha olla, kyyneleet jne 

Mut siis oikeesti ku miettii mikä on unelma?
Lapsena me ehkä ajatellaa, että isona mä oon prinsessa ja asun isossa talossa ja mulla on koiria ja kissoja.
Tai sit että susta tulee isona poliisi, ja ku sä oot niin päättäny nii mikää ei voi tulla tielle
ikinä ei voi tulla mutkia vastaa. tottakai lapsena unelmoidaa ja ne unelmat on jotain niiin suurta ja ihanaa.
mut entä sitte ku me kaikki kasvetaa ja vuodet vieriii ja niitä mutkia tuleeki vastaa.
Sit ysillä sun pitäs jo tietää mitä sä haluut.. Mikä susta tulee isona?
Tuleeko susta edelleen se Prinsessa tai se poliiisi?
Entä jos sun unelma on mennä vaikka opiskelee parturiks, etkä pääse sinne ekalla kerralla?
Murskaatko sen unelman? Ei! vaan yrität ens vuonna uudestaa!
Unelmii pitää uskoa ja niiden etee pitää tehä töitä, joskus vähemmän joskus enemmän!

Elä, naura, itke, unelmoi tee se sydämestäsi!♥
Seuraa unelmiasi ja pidä niistä kii! älä ikinä anna muitten päättää unelmistasi!

♥lla:Mira