ps. rakastan sinua... ♥

Muutama  kuukaus jotain sinne päin olemme vasta kerenneet olla yhdessä

ja meillä on ku 10-vuoden aviokriisi..

Miten mä tunnen itseni niin vieraaaks, sä työnät minut pois elämästäsi kun tulee vaikeita asioita, kun elämässäsi tulee vastoinkäymisiä, työnät minut pois ja sanot että silti rakastat..

Miten saisin sinut uskomaan että en tarvitse suojelusta, mä olen kokenut itsekkin kovia, joten mä kestän.. 

Paskemmaks mut pistää kun et anna minun olla vierelläsi..

Tässä me makaamme, kuin vieraat.. ihan lähellä toisiamme,

mutta emme siltikään kosketa.

Makaan vieressäsi, hiljaa ja liikkumatta, uskallan juuri ja juuri hengittää

Kuulen sydämeni jokaisen pummauksen, se pammailee voimakkaasti, se on pelkoa täynnä.

Haluaisin sanoa jotain.. Oikeastaan haluaisin että sinä sanot jotain..

Mutta ei, olemme kuin kaksi vierasta ihmistä.

Mitä tapahtui sille rakkaudelle jota emme pystyneet piilotella?

Mitä tapahtui intohimolle, sille onnellisuuden tunteelle..

Olemme olleet yhdessä reilu kuukauden, ei rakkauden kuuluisi lakaastua

Haluaisin kysyä sinulta, vieläkö rakastat? mutta en halua kuulla vastausta,

sillä pelkään että sanot että et rakasta..

En uskalla kysyä, sillä minä rakastan sinua, rakastan sinua jokapäivä vain enemmän, 

rakastan sinua niin että minuun sattuu..

Ihoni muistaa sinun jokaisen kosketuksen, jokaisen sanan mitä kuiskasit korvaani kun emme vielä olleet edes yhdessä, mutta jo sillon minä rakastin sinua.

Olin tunteeton, mutta sinä sait ne tunteet esille, minä pelkäsin mutta päätin luottaa sinuun.

Olet ensimmäinen joka saa minut tuntemaan näin, en ole ennen kokenut vastaavaa.

Ennen kaikki on ollut jotain säätöä, mutta sinä olet rakkauteni..

Mutta onko tämä rakkaus yksipuolista?

Kun päästin sinut uudelleen elämääni, ja kun sinuun ihastuin ja sitten rakastuin,

ajattelin että olet se mies jonka vierestä herään vielä vuosienpäästä,

että olet se mies joka tekee minusta onnellisen, joka rakastaa minua koko sydämestään..

Haluan sinun tietävän ja uskovan, haluan olla vierelläsi kun sinulla on vaikeaa..

Haluan rakastaa sinua ja huutaa sen koko maailmalle..

Haluan että tiedät että sinä teet minut onnelliseks.

Haluan että tiedät että teen mitä vain että sinä olet onnellinen ja sinulla on kaikki hyvin.

Sillä niin paljon minä sinua rakastan♥

Sinä olet minun siskoni en tahdo että erkanemme koskaan ♥

Ennen joulua kirjotin mun isistä, nyt kirjotan toisesta tärkeestä ihmisestä,
nimittäin nyt mä kirjotan mun siskosta.

Isosisko on yleensä ensimmäinen ystävä, niinku mun sisko oli mun,
mutta mun sisko on myös mun ikuisen paras ystävä.
Ollaa aina oltu siskon kanssa sellassii että kukaa ei tuu meijän välii..
Pienenä se otti mun aina mukaa, kukaa ei saanu sanoa mulle mitään pahaa,
kukaa ei saanu kiusata mua, paitsi mun sisko ja veli.
Kiitos että olet aina puolustanut minua♥

Sillon kun siskoni täyttä 15 ja hänellä oli omat kaverit, 
silti pystyin aina menemään kertomaan asiat siskolleni.
Oli aikoja millon mulla ei kavereita niin ollu, olin paljon kotona tai koiran kanssa monen tunnin lenkeillä.
Mutta silti siskoni otti mut myös sen kavereiden kanssa jotta mun ei tarvisi olla yksin
Kun hän täyttä 18 ja sai ajokortin niin monesti hän otti mut ajelemaan hänen ja kavereiden kanssa. Hän ei ikinä jättänyt minua ulkopuoliseksi.
Kiitos sisko että otit aina minut mukaa etkä jättänyt minua♥

Kun 2011 sairastuin, niin se oli kova paikka minulle mutta niin myös siskolleni.
Mutta hän ei ikinä jättänyt minua yksin, hän seisoi vierelläni, oli tukenani.
Kun minulla oli sairaala käyntejä monesti hän tuli kanssani sairaalaan, välillä jopa yövuoron jälkeen.
Olen kokenut monia vastoin käymisiä, mutta en olisi selvinyt niistä näin hyvin ilman siskoani.
Ei ole ikinä ollut asiaa minkä vuoksi siskoni olisi minut jättänyt.
Kiitos että olet aina ollut tukenani♥

Kun siskoni tapasi hänen nykyisen avopuolison, alku vaiheessa mä en pitänyt tästä miehestä, suoraan sanottuna minä vihasin häntä.
Pelkäsin että hän vie siskoni, eikä siskolle jää aikaa minulle.
Mutta siskoni ei ikinä jättänyt minua. Ja minä pidän oikeasti siitä miehestä.
Nyt siskoni on 2 maailman ihanimman lapsen äiti ja todella hyvä äiti onkin♥
Silti siskollani on aikaa minulle, hän kuuntelee ja tukee minua aina kun tarvitsen häntä.♥
Kiitos että et ikinä jätä minua! eikä minun tarvitse pelätä sitä että jätät!♥

Olen aina katsonut ja katson vielä edelleen siskoani ihailen ja ylpeänä.
Hän on kaunis, hänellä on ihana luonne, hän on huolehtiva mutta samalla tarpeen mukaan hän osaa olla kova.
Ja hän on lapsilleen ihana, hyvä sydäminen ja rakastava äiti♥ 
toivon että minusta tulee joskus samanlainen äiti. Ja toivon että voin olla hänen lapsilleen maailman paras täti ja toiselle maailman paras kummi!
Olen aina halunnut olla kuin siskoni, pukeuduin yhessä vaiheessa samanlailla kun hän.
Mutta kun olen kasvanut olen huomanut että meissä on muutakin samaa kuin sukunimi.
Olemme molemmat päästämme sekasin, olemme oikeastaan parhaat ystävät, olemme erillaisia mutta olemme siskoja jotka täydentävät toisiaan♥
Minä rakastan siskoani aina, ja tulen aina olemaan hänestä ylpeä ja hänen tukenaan tapahtu mitä vain♥♥

Tyttö sä oot aarre

Olit rikki, olet vieläkin, en halua nähdä sinua enää niin paskana.

Pelkään.. Pelkään että joku päivä sä oot niin paskana sen ihmisen takia, että sä teet ittelles jotain ja että mä menetän sut.. 

Joo.. Aina kun sä meet rikki ni tottakai mä yritän korjata sut, mutta entä jos joku kerta mä en pystykkää siihen. 

Entä jos mä joku päivä herään siihen että oon menettänyt sut, koska et enää jaksanut..

Tiedän että rakkaus satuttaa, että se on henkinen itsemurha, se murtaa sydämen kokonaa..

En halua kattoa kuinka se ihminen repii sut kappaleiks..

Oot jo nyt särkyny ku lasiasfalttiin mutta joka kerta ku se ottaa suhun yhteyttä sen näkee susta, suhun sattuu, et tunne enää iloa, et halua enää elää..

Ihan ku niitten sirpaleitten päälle hypittäis ja niitä yritettäis rikkoa vaan enemmän.. 

Kerään ne sirpaleet yritän liimata ne yhtee yritän liimata sut kokoon..

Ajattelen sun parasta ja yritän suojella sua.

Oot liian tärkee menetettäväks ja liian aarre rikottavaks❤️