Se on joka vuotinen vastaus, oli kyse synttäreistä, äitienpäivästä tai joulusta.
Mun äitillä on oikeestaa kaikkea ja joka vuos mä oon keksiny jotain turhanpäivästä, nyt mä en jaksanu edes yrittää keksiä, sanoinkin mun äitille että "et saa sitten oikeesti mitää"
Kunnes yks yö mun päähän tuli ajatus.. Ajatus siitä että mä pidän äitiä itsestään selvyytenä, sitä että kyllä mun äiti jaksaa, enkä aina edes muista kiittää siitä mitä se mun etee tekee!
Niinpä ajattelin kirjottaa, kirjottaaa mun äitistä ja siitä kuinka kiitollinen mä oon hänelle ja hänestä♥
Harvemmin ajatellaan mistä kaikesta äitille voi olla kiitollinen, mutta äitille pitäisi olla kiitollinen jokaisesta asiasta.
Äiti kantaa sua 9kk ja sen jälkee sillä alkaa loppuelämän ajan kestävä kokopäivä työ.
Äiti on valvonnu öitä, silloin kun mä en ole nukkunut.
Äiti on liimannu polveen laastarin ja puhaltanu.
Muistan kun olin ala-asteella ja mua kiusattiin, niin mun äiti oli aina valmis puolustamaan.
Muistan sen kerran ku mulle ja mun lapsuus ajan parhaalle ystävälle ja äitin todella hyvän ystävän lapselle tuli niin paha riita että siihen tarvittiin selvittelyä. Mun äiti puolusti mua loppuun asti ja menetti ystävänsä. KIITOS ÄITI kun olet aina pistänyt minut etusijalle.
Äiti on tukenu mua monessa asiassa, mun sairastumisessa, kannusti kun en päässyt opiskelemaan ekalla yrittämällä.
Pessy mun vaatteet, ruokkinu mut. Oon jo 20-vuotta ei mun äitin enää perjaatteessa tarvis kantaa huolta, se vois pistää mut ite tekee ruokani mutta ei, mun äiti huolehtii aina! KIITOS ÄITI!
Äiti jaksaa aina "valittaa" siitä tiskikoneen täytöstö ja siitä kuinka pöytien pyyhkiminen kuuluu tiskivuoroon, siitä kuinka hän hoitaaa mun koiran, välillä mä vaan nauran enkä ota tosissaan.
Mutta KIITOS ÄITI! kun jaksat sanoa monesta asiasta moneen kertaa.
Muistan monet sairaala reissut, muistan jopa sen kun sairastuin, ei se ollut todellakaan helppo paikka, mutta silti äiti piti kaiken kasassa.
Silloin kun isi sairastu, äiti piti perheen kasassa lapset ja iskän.
Kun en voinu syödä juuri mitään muuta kun puuroa, niin äiti väsäs päivittäin eri puuroja, äiti piti kaiken kasassa,
Muistan viimevuoden lopulla, jouduin sairaalaan ja mietittin kuka mun kanssa lähtee, äitiä väsytti kamalasti eikä hän olisi jaksanu, Sanoinkin että voin mennä yksin, mutta äiti lähti väsyneenäki mun mukaan, istu siellä niin kauan kunnes saatii tietää että joudun jäämään yöksi.
Kun seuraavana päivänä sain tietää mikä mulla oli, soitin itkien äitille, en saanut kunnolla henkeä kun romahin puhelimeen muistan äitin äänen elävästi ja sen kuinka hän sanoi vaan " voi helvetti, joko tää paska riittäis" en tienyt itkikö äiti puhelimessa, mutta äiti jaksoi silti tsempata mua eteenpäin.♥ KIITOS ÄITI, kun olet ollut tuki pylväs kun olen meinanut romahtaa ja vajotta pohjalle.
Mä oon pitäny Äitiä itsestään selvyytenä, sen että kyllä mun äiti selvii ja kyllä äiti huolehtii, en edes muista kiittää äitiä.
Äiti on luopunut munki takia paljosta, silti mä unohdan kiittää.
Äiti korjaa rikkinäisen sydämen, halaaa, tukee ja kuuntelee, äiti antaa viisaat neuvot.
Äiti on SUPERNAINEN♥
Kiitos äiti, kun olet jaksanut huolehtia, olet kantanut huolta ja olet valmis tekemään eteeni mitä vain♥ Se on se meijän äiti joka selviää kyl kaikesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti